torstai 12. syyskuuta 2013

Tiikerikakkua Marttojen mukaan

Tänään oli sateisen sumuinen aamu ja eilisen superulkoilun jälkeen päätin, että tänään ollaan lasten kanssa aamupäivä sisällä. Kävimme vain kaupassa hakemassa maitoa ja sitten alkoi keittiöpuuhailu.

Ohjelmassa oli ensin lasagnen teko, sillä se sattuu olemaan pojan lempiruokaa. Lasagnen teosta tai reseptistä ei sen enempään - se tehtiin Knorrin kuivaaineksista, mutta jälkkäriksi päätimme kokeilla tiikerikakun tekoa. Siihen oli helppo motivoida lapsikin mukaan.

Koska aiemmin tällä viikolla Mariannekakku onnistui niin täydellisesti, päätin tosiaan uskaltatua tekemään tätä kaikkien mummojen bravuuria ja vielä Marttojen ohjeella. Kaikki meni hyvin niin kauan, kun pienempi nukkui. Voi ja sokeri vaahtoitui ja jauhot oli sekoitettu jne. Sitten soi puhelin ja piti vartin verran puhua töistä, joista olen ollut pois jo kuusi kuukautta. Vauva heräsi ja roikottelin sitä sylissä, ja kun palasin keittiöön, niin siellä oli kaakaojauhot pitkin pöytiä ja lattioita. Lasagne saatiin kuitenkin uunista ulos ja pojan lautaselle ja siivoamisen jälkeen oli kakun vuoro.

No, satuin vahingossa laittamaan ketsupin lasagneen pilkuiksi, niin kuin yleensä on tapana, mutta pitikin olla "laitoja ja vielessä paljon". Siitä tuli sitten aivan valtava maanjäristys ja huuto ja parku, että "se on sun syytä ja äiti arestiin ja en syö ja nyt mä oon tosi vihanen ja mene äiti omaan huoneeseen". Tyrkkäsin kakun uuniin ja aloin imettää ja ilmoitin pojalle, että kakkua et sitten saa iltapäivällä ja kun rauhoitut, niin saat lasagnekupin takaisin.

Varmaan noin varttitunnin huutamisen jälkeen rauha oli palannut taloon. Molemmat ipanat söivät niin, että maiskutus kuului ja minä tajusin, että kakku on uunissa, mutta ei hajuakaan, kuinka kauan. Vilkaisin uuniin - keskitasolla, hyvin kohoaa. Vilkaisin marttoja - alatasolla, tunti. Lämpötila oli sentään oikein.

Kiersin munakelloon puoli tuntia lonkalta ja päätin, että sitten otan kakun uunista ulos, tuli mitä tuli.

No, nyt heräsin päiväunilta vauvan kanssa ja isompi vielä nukkuu. Kakku pysyi kasassa, mutta on pohjasta kivikova ja pinta jäi suurimmaksi osaksi kiinni vuokaan. Mutta maku on hyvä ja se ratkaisee!




Tiikerikakku

200 g margariinia
3 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
3 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl kevytkermaa
2 rkl kaakaojauhetta

1. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Voitele ja korppujauhota kakkuvuoka.

2. Vatkaa pehmyt rasva ja sokerit vaaleaksi vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen rasva-sokerivaahtoon voimakkaasti vatkaten.

3. Lisää taikinaan vehnäjauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe, ja lopuksi kerma.

4. Ota toiseen kulhoon 1/3 taikinasta ja sekoita siihen kaakaojauhe.

5. Annostele tummaa ja vaaleaa taikinaa vuokaan kerroksittain niin, että alimmainen ja päällimäinen kerros on vaalea.

5. Paista kakkua uunin alaritilällä tunnin verran.

Copyright: Martat

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Toosa kiinni

Kyllä julkiset TV-kanavat ovat joskus hyvä asia, vaikka Yleäkin enimmäkseen aina haukutaan. Eilen iltapäivällä surffailin Facebookissa ja ties missä muualla tekemässä muka niin tärkeitä juttuja. Vanhempi muksu katsoi telkkaa ja pienempää hytkyttelin samalla sitterissä. Ei siinä mitään, rauhallista oli. Havahduin kuitenkin tietokoneelta, kun tämä musavideo pärähti päälle.

http://areena.yle.fi/tv/1014294

Hyvä Yle!

tiistai 10. syyskuuta 2013

Joulu on taas, joulu on taas...

Tänään oli tupsahtanut postiluukusta Elloksen kuvasto ja sitä selaillessa meinasi mennä nakkikeitot väärään kurkkuun, kun jo nyt syyskuun mainoksessa oli sivukaupalla jouluvaloja. No, miten kävi ensiärtymyksen laannuttua? Ipanat unilla ja äiti tilaamassa netistä valoja ja valaisimia. Kun oli niin muikea tarjouskuponkikin...

Nämä olivat minusta hauskat:


maanantai 9. syyskuuta 2013

Kuka meille on tuonu ton kakun?

Karmea päivä. Aamupäivän ulkoilu meni parkumiseksi ja pikkumiehen päiväunistakaan ei tullut mitään. Iltapäivällä alkoi vesisade. Mutta joitain onnistumisiakin tapahtui ja vielä leipomisen saralla. Kun isä ja poika lähtivät liikuntaleikkikerhoon, niin päätin kokeilla kaikkia voimia uhatenkin kuivakakun tekoa, mikä ei ikinä ole onnistunut. Googlettelin Mariannekakun reseptin, kun muistan joskus sellaista jossain kylässä syöneeni. Ja tsädää, tässä tulos!


Poika oli äidin aikaansaannoksesta niin ällikällä lyöty, ettei millään uskonut sen olevan minun käsialaa. Edellisessä kodissa naapurissa asui ihana vanhempi rouvasihminen, joka aina toi meille milloin leipää ja milloin mitäkin herkkuja, ja alakerran thaimaalainen perhe vielä thaimaalaisia ruokia. Jälkikasvu taisi oppia, että meillä ruokahuolto ja varsinkin herkut tulevat pääosin muualta kuin omasta keittiöstä.

Niin, ja saimmehan tänään uuden jääkaappipakastimenkin. Ei muuta kun paakkelsseja pakastamaan.

Marianne-kuivakakku

200 g voita tai margariinia
2½ dl sokeria
3 kpl kanamunia
1 dl kermaviiliä
1 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 rkl kaakaojauhetta
1½ dl Marianne Crush-rouhetta

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat joukkoon yksitellen hyvin vatkaten. Lisää
myös kermaviili ja mariannerouhe ja sekoita taikina tasaiseksi. 
Yhdistä kuivat aineet keskenään ja sekoita taikinan joukkoon.
Kaada voideltuun rengasvuokaan ja paista 175 asteessa keskitasolla noin 55 minuuttia.

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Blogi avattu



Tästä tämä lähti. Pikulla ei leipominen ja kotiäititouhut suju aina ihan niin kuin Strömsössä. Luvassa reseptejä, siivousta ja sisustusta höystettynä lasten kommenteilla ja touhuilla - siis arkea sellaisena kuin se on.

P.S. Kannustan muitakin kokeilemaan näitä mahtavia suklaamuffinsseja. :)